Romanimusiikin historia

Suomessa asuvilla romaneilla on pitkät ja mielenkiintoiset perinteet omien perinnelaulujensa laulamisessa. Näitä perinteisiä romanilauluja eli ”kaaleenlauluja” on laulettu sekä suomen- että romaninkielellä. Suomen romaneilla on pitkien perinnelauluperinteidensä lisäksi myös pitkät suulliset perinteet ja tämän suullisen perinteen piirissä osan näistä perinteisistä lauluista katsotaan liittyvän kiinteällä tavalla johonkin tiettyyn henkilöön tai tapahtumaan. Osa näistä perinteisistä lauluista eli ”kaaleenlauluista” on jopa niin yleisiä, että kenties jokainen Suomessa asuva romani ne osaa. Nämä yleisimmät perinnelaulut ovat sellaisia, jotka opetetaan romaneille jo heidän ollessaan lapsia.

Millaiset aiheet sitten ovat tyypillisiä perinteisille romanilauluille? Ei ehkä ole yllättävää, että ”Kaaleen laulujen” tyypillisiä teemoja ovat olleet maailmalla kiertäminen sekä hevoset. Tämä kuvastaa romaneiden perinteistä elämäntapaa, jossa kiertämisellä, paikasta paikkaan vaeltamisella sekä hevosilla on ollut tärkeä osansa romaneiden elämänpiirissä. Toisaalta ”Kaaleenlaulut” sisältävät runsaasti myös erilaisia rakkauslauluja sekä lauluja, jotka liittyvät aihepiiriltään vankilaan. Tämän lisäksi erilaiset markkinamiesten laulut sekä niin sanotut mahtilaulut ovat myös tyypillisiä ”kaaleenlaulujen” aiheita. Yleisesti voidaan sanoa, että perinteisten laulujen teemat ovat kuvanneet romaneiden perinteistä elämää. Jos haluat tietää aiheesta laajasti, suosittelemme sinua lukemaan kirjan, jonka Pekka Jalkanen on kirjoittanut aiheesta vuonna 1996. Seuraavassa kappaleessa kerromme kuitenkin lyhyesti romanimusiikin historiasta sekä siitä, millaisia vaikutuksia romanimusiikilla sekä romanimuusikoilla on ollut ympäröivään musiikkiin.

Romanimusiikin historian vaiheita

Ensinnäkin on tärkeää korostaa sitä, kuinka merkittävä asema romaneilla voidaan katsoa olleen nimenomaan musiikin välittämisessä. Toinen heidän merkittävä ansionsa on se, että romanit ovat yhdistelleet musiikissaan kovin ennakkoluulottomasti erilaisia aineksia. Jo 1700-luvulla oli syntynyt mustalaismusiikkia, joka vaikutti sekä Budapestissä että Wienissä. Tuolloin mustalaismusiikki oli aikalailla länsimaalaista. Tuon ajan romanimusiikkia voitaisiin jopa kuvailla wieniläisperäisen salonkimusiikin sekä unkarilaisperäisen tanssimusiikin yhdistelmäksi. Voidaan myös sanoa, että romanit vaikuttivat runsaasti ja merkittävällä tavalla flamencoon sekä sen kehittymiseen.
1800-luvulla esiintyi eurooppalaista musiikkia, jossa tyyliteltiin mustalaismielikuvilla. Eksotismi sekä orientalismi vaikuttivat suuresti tähän kehitykseen. Mustalaisuus oli muodikasta erityisesti Pariisin taiteilijoiden siirtoloissa. Suomessa romanien musiikki on aina ilmentänyt yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi 1960-luvulla alkanut romanien kiinnostus iskelmätähteydestä voidaan nähdä yrityksenä sopeutua valtaväestön kulttuuriin.

Romanit taiteilijoina

Romanien tausta on näkynyt heidän taiteessaan ja taiteen tekemisessään. Tämä on merkittävää, koska taitelijan identiteetti rakentuu oman yksilöllisyyden, arvojen sekä päämäärien varaan. Taiteilijan oma identiteetti luo pohjan sille, että taiteilija sitoutuu valitsemaansa ammattiin. Romaneiden esittämässä musiikissa romanikulttuuri näkyy usein erittäin selvästi, minkä lisäksi tuntuu, että romaneiden tausta näkyy heidän esiintymisessään automaattisesti ollen niin merkittävä osa esiintyjän identiteettiä, että se tulee esiin kenties jopa aivan tiedostamatta.
Usein ajatellaan, että romanin on erityisen helppoa valita taiteilijan ura ja osittain tämä ehkä pitääkin paikkansa. Silti asialla on toinenkin kääntöpuoli – kun suvuissa on aina esiintynyt luovan taiteellisia henkilöitä, ei heitä ole ehkä osattu arvostaa aivan niin paljon kuin romanisukujen ulkopuolella heitä ehkä arvostettaisiin. Kun esimerkiksi musiikillisesti lahjakkaita ihmisiä esiintyy romaneiden keskuudessa runsaasti, eivät romanit välttämättä edes tiedosta, ettei näin välttämättä olekaan valtaväestön keskuudessa – vaan musiikillinen lahjakkuus onkin jotakin aivan erityistä. Lisäksi toki tietynlaiset ennakkoluulot ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että romaneiden on joissakin tilanteissa saattanut olla vaikeaa toimia esiintyvinä taiteilijoina. Osa on jopa sitä mieltä, että romanitaustan näkyminen heidän taiteessaan on osoitus heidän tunnepuolensa herkkyydestä sekä vahvuudesta. Musiikin lisäksi romaneita työskentelee runsaasti myös muilla taidealoilla, kuten kuva- ja tanssitaiteen aloilla sekä teatterissa. Romaneiden monipuolinen osaaminen ja taiteellisuus ei ole jäänyt suurelta yleisöltä huomaamatta.