Nämä sivut kertovat suomalaisista perinnelauluista sekä Suomen romaneiden perinteisistä lauluista, joita kutsutaan myös nimellä ”kaaleenlaulut”. Samalla tutustutaan myös Suomen romaneiden kulttuuriin. Olet tullut oikeille sivuille, jos edellä mainitut aiheet kiinnostavat sinua.
”Kaaleenlaulut”
Suomessa asuvilla romaneilla on pitkät perinteet omien perinnelaulujensa laulamisessa. Näitä ”kaaleenlauluja” on laulettu sekä suomen- että romaninkielellä. Suomen romaneilla on myös pitkät suulliset perinteet ja tämän suullisen perinteen piirissä osa näistä perinteisistä lauluista katsotaan liittyväksi kiinteällä tavalla johonkin tiettyyn henkilöön tai tapahtumaan. Osa näistä ”kaaleenlauluista” on niin yleisiä, että kenties jokainen Suomessa asuva romani ne osaa. Nämä laulut ovat sellaisia, jotka opetetaan romaneille jo heidän ollessaan lapsia.
”Kaaleen laulujen” tyypillisiä teemoja ovat maailmalla kiertäminen sekä hevoset. ”Kaaleenlaulut” sisältävät runsaasti myös erilaisia rakkauslauluja sekä lauluja, jotka liittyvät aihepiiriltään vankilaan. Markkinamiesten laulut sekä niin sanotut mahtilaulut ovat myös tyypillisiä ”kaaleenlaulujen” aiheita.
Romanimusiikki on monipuolistunut
Vuosikymmenien kuluessa Suomessa asuvien romanien esittämästä musiikista on tullut aikaisempaa huomattavasti monipuolisempaa. Romaneiden keskuudessa on runsaasti taitavia ja lahjakkaita muusikoita, joista monet osaavat esittää useaa erilaista musiikkilajia. Osa romanimuusikoista on myös taitavia soittajia. Nykyromanit esittävät musiikkia useilla kielillä. Esitettävä musiikki vaihtelee suurestikin – romanit voivat esittää niin romanilauluja, erimaalaisia iskelmiä kuin rap-musiikkiakin. Rap-musiikki on vaikuttanut 2000-luvun aikana entistä enemmän romanimusiikkiin ja monet romanit ovat myös esiintyneet rap-videoilla.
Monet nykyromanit esittävät iskelmiä sekä tanssimusiikkia. 1980-luvulle oli erityisen tyypillistä se, että romanit esittivät runsaasti iskelmäkappaleita. 1990-luvulle puolestaan oli tyypillistä se, että romanitaustaiset artistit saivat aikaisempaa laajempaa medianäkyvyyttä.
Suomessa ei ole jäänyt huomaamatta, että myös monet romanitaustaiset lapset sekä nuoret ovat taitavia muusikoita, jotka ovat jättäneet oman jälkensä Suomen musiikkimaailmaan. Erityisen hyvin tämä tuli esille Tenavatähti-laulukilpailussa, joka järjestettiin Suomessa 1990-1995 ja jossa monet romanitaustaiset lapset ja nuoret menestyivät erityisen hyvin.
Romanit laulavat yleisesti myös hengellistä romanimusiikkia, jossa näkyy voimakkaasti romanimusiikin vaikutteita. Voidaankin sanoa, että romanimuusikoiden vaikutus näkyy maamme hengellisessä musiikissa – aivan erityisesti Helluntai herätyksen hengellisen musiikin piirissä. Perinteisesti hengellinen musiikki on ollut erittäin tärkeää Suomessa asuville romaneille. Se on tarjonnut Suomen romaneille kanavan toteuttaa musiikillisia taitojaan sekä päästä esiintymään yleisölle. Suomesta löytyy suuri määrä esiintyjiä, jotka esittävät hengellistä romanimusiikkia. Osa hengellistä musiikkia esittävistä romanitaiteilijoista sekä lauluryhmistä on saavuttanut suosiota myös suuren yleisön keskuudessa.
Romanitaustaisista henkilöistä löytyy myös monia taitureita klassisen musiikin saralla. Osa heistä on käynyt Sibelius-Akatemian ja ainakin eräs melko kuuluisa romanitaustainen klassisen musiikin taitaja on käynyt Puolustusvoimien Soittajakoulua sekä toiminut myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin soolo-oboistina.
Tangoa ja Tangomarkkinoita on vaikea kuvitella ilman romanitaustaisia taiteilijoita. Moni romanitaustainen taiteilija on tullut tunnetuksi juurikin tangon tulkitsijana ja usein kuulee sanottavan, että romanin esittämä tango on juuri sellaista kuin tangon kuuluukin olla – romaneiden tumma ääni sopii erinomaisesti juuri tangon tulkitsemiseen. Tangon kuuluu olla tietyllä tavalla kaihoisaa ja romaneiden ääni tekee tangosta juuri sellaista herättäen tangon sävelet eloon. Romanitaustaisia henkilöitä on noussut tangomarkkinoilla niin tangokuninkaaksi kuin -prinssiksikin. Sen sijaan ainoakaan romaninainen ei ole tavoitellut Tangomarkkinoilla kuningattaren titteliä.
Romanimusiikilla on mielenkiintoinen historia, josta kerromme lisää seuraavalla sivullamme. Pekka Jalkanen on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen kirjan vuonna 1996, joka kannattaa lukea, jos aihe kiinnostaa sinua laajemminkin. Teoksen eräs pääsanomista on se, että romanit ovat välittäneet musiikkia eteenpäin merkittävällä tavalla ja he ovat ansioituneet myös siinä, että he ovat uskaltaneet yhdistellä erilaisia aineksia ennakkoluulottomalla tavalla.
Kiitos Jesse päällä suomenlotto.net ja Suomen netticasinot kaikille apua verkkosivuilla.